Ensikokemuksia Fujifilm X100F -kamerasta

Iltakuva Fujifilm X100F:llä

Lyhyesti

Kuun alussa bongasin Rajala Cameran verkkosivuilta (katso täältä) käytetyn Fujifilm X100F kameran tolkulliseen hintaan. Fujifilm X100F on pieni kiinteällä polttovälillä varustettu pokkarikamera jonka ostamista olen aina aika ajoin harkinnut monien ihmisten antamien kehujen ja sillä otettujen näkemieni hienojen valokuvien vuoksi, joten päätin sopivan käytetyn löydyttyä laittaa kyselyä Rajalan suuntaan paljonko he hyvittäisivät parista objektiivista mikäli tarjoaisin niitä vaihdossa tähän kameraan.

Pääsimme sopivasta hyvityksestä ja välirahasta yhteisymmärrykseen ja niinpä kävin juuri ennen kuun alussa tekemääni Itä-Suomen reissua noutamassa kameran Postitalon liikkeeltä.

Kamera on pieni ja kevyt, ainoastaan 470 grammaa akun ja muistikortin kanssa ainakin Ken Rockwellin sivun perusteella (lue täältä). Megapikseleitä löytyy Fujifilm X-T2 järjestelmäkameran tapaan 24.

Fujifilm X100F edestä. Kuva otettu Fujifilm X-T2:lla.

Olen käyttänyt Fujifilm X-T2 järjestelmäkameraa noin vuoden ja sinä aikana olen tullut tulokseen että se on ollut kaikista omistamistani kameroista selkeästi paras. Tämän vuoksi oli kiehtovaa päästä tutustumaan onko Fujin leirissä ruoho vihreää myös pokkarikameroiden niityllä.

Erityisesti itseäni X100F:ssä oli etukäteen kiinnostanut sen pieni kompakti koko sekä kepeys, nopeasti rullilla säädettävät yleisimmät säädöt, Fujin värintoisto ja filmisimulaatioasetukset sekä tietenkin objektiivin laatu.

Vajaan kuukauden kokemukset

Pyörän ratas läheltä kuvattuna

Ensimmäisen 19 käyttöpäivän aikana Lightroomin katalogiin on tarttunut tällä kameralla kuvia tätä kirjoittaessa jo 1671 kappaletta, eli kameralla on keretty kuvaamaan kohtalaisen paljon.

Tämän kameran osalta tein etukäteen päätöksen että kuvaan kaikki kuvani JPEG-muodossa enkä kuvaa RAW-muotoisia kuvia kuin ainoastaan poikkeustapauksissa jos jostain syystä sellainen eteen tulee. Syynä tähän on se, että haluan säästää levytilaa sekä pakottaa itseni opettelemaan valokuvaamista enemmän ja jälkikäsittelyä vähemmän.

Olen huomannut jo X-T2:n kanssa että lähes aina tekemäni muutokset RAW-kuville on kuitenkin olleet vain Lightroomissa Fujin filmisimuloinnin profiilin valinta, valkotasapainon korjaus sekä exposure-säätimen kanssa puljaamista. Suurimmassa osassa tapauksissa kameran JPEG-kuvista saan tehtyä jo tarpeeksi hyvin samat säädöt, ja ne missä tapauksissa en saa on vika ollut yksinkertaisesti omassa osaamattomuudessa valokuvaamisen saralla. Haluan mieluumin kehittää itseäni ja kykyjäni enkä ainoastaan laitteitani, joten pääasiallisesti tavallisessa kuvaamisessa X100F:llä kameran JPEG-kuvat saavat riittää ja ovat tähän mennessä hyvin riittäneetkin.

Ilta Mini Cooperin kattoa vasten.

Ensituntumat ovat olleet positiivisia. Kuvanlaatu ja väritoisto ovat olleet juuri sitä mitä tältä kameralta kaipasinkin. Käytettävyys on hyvä vaikkakin ISO-arvon säätäminen samasta rullasta kuin valotusajan säätäminen on vähemmän omaan näppiin sopivan tuntuista. Käytännön elämässä 99 % ajasta olen räpsinyt kuitenkin menemään automaattisilla asetuksilla ISO-arvon ja valotusajan suhteen, joten tämän rullan omaan kouraan istumattomuus ei ole aiheuttanut juurikaan päänvaivaa normaalia kuvaamista ajatellen.

Aukon säätö on tehty helpoksi ja sen valinta tapahtuu muutamassa sekunnissa tai nopeamminkin. Aivan ensimmäisinä päivinä pääosin annoin kameran valita mieleisensä aukon, mutta myöhemmin olen päätynyt itse valitsemaan aukon.

Vajaan kuukauden käytön perusteella on kamerasta jäänyt hyvät tuntemukset ja tämä kamera onkin kulkenut matkassani niin ravintoloissa käydessä kuin kaupungilla pyöriessäkin. Se on vastannut odotuksiani ja toiveitani ja sitä on ollut ilo käyttää, joten tästä on hyvä jatkaa.

Sekalaisia kuvia

Vanhanaikainen juna
Jääkahvi
Lähikuva Oklahoman juustoburger-ateriasta
Toivonlinnan kartanon sisältä pianon päältä bongattu krusifiksi
Toivonlinnassa, tarkennuspisteeksi valittu etualalla oleva lehti
ABC:llä
Aukon saa menemään F/2.0:aan saakka

Kokeilussa: Pelican Rouge Silk Blend -kahvi

Vantaalla sijaitsevan Pelican Rougen kahveja on täällä blogissa aikaisemmin tullut testattua Original Blendiä (lue täältä) sekä Rich Blendiä (lue täältä) joten on hyvä hetki kirjoittaa pikainen makutesti myös Silk Blendistä.

Valmistajan omalta Internet-sivulta (katso täältä) löytää kuvauksen tästäkin kahvista. Kahvin sanotaan olevan lempeän hapokas ja sitrushedelmäinen, aromiltaan raikas ja aavistuksen sitruksinen. Jälkimakuna luvataan olevan hennon paahteinen ja tasapainoinen. Paahtoaste on 1/5 joten kyseessä on todella vaalea kahvi.

Silk blendistä kyllä nousee esiin aavistus sitruksista vivahdetta ja myös hapokkuutta löytyy luonnettakin antamaan sopivissa määrin, joten mikäli vaaleat kahvit yleensäkin maistuvat on tämä kokeilemisen arvoinen kahvi sillä sen pehmeä olemus tekee siitä helposti nautittavan.

Oma makumieltymykseni taipuu kuitenkin enemmän tummempien kahvien suuntaan, joten luultavasti useammin tartun muihin Rougen valikoimista löytyviin kahveihin mikäli kotiin olen uutta pakettia etsimässä.

Kokeilussa: Canon Selphy CP1300

Canon Selphy CP1300 on pienikokoinen väritulostin.

TLDR: Canon Selphy CP1300 on tulostin tavalliselle ihmiselle joka haluaa helposti ja nopeasti kuvansa kännykästä, kameran muistikortilta tai USB-tikulta paperille. Kuvanlaatu on miellyttävä ja riittää monen tavallisen ihmisen tarpeisiin.

Yleistä

Internetissä pyöriskellessäni ja tutkaillessani minkälaisia tulostimia olisi markkinoilla jotka osaisivat tulostaa suoraan SD-kortilta ilman tietokoneen avustusta satuin törmäämään tuohon toiveeseeni vastaavaan pienikokoiseen väritulostimeen, Canon Selphy CP1300:aan.

Tulostimen lupaillaan tulostavan ”normaaleja” 10×15 kokoisia kuvia joko suoraan SD-muistikortilta, USB-tikulta, PictBridgeä tukevista kameroista USB-kaapelilla kytkennän kautta tai vaihtoehtoisesti nykyvekottimien trendin mukaisesti langattomasti WLAN-yhteyden ylitse suoraan älypuhelimista tai tableteista.

Kuten pitkäaikaiset blogin lukijat tietävät on käytössäni entuudestaan jo valokuvatulostin Canon Pixma Pro-100S (lue täältä) joka on yhä edelleen käytössäni ja joka on vieläkin erinomainen valokuvatulostin.

Käyttövalmiinakaan Selphy ei vaadi mahdottomasti tilaa

Syy miksi katseeni kuitenkin eksyivät myös toiseen tulostimeen oli mahdollisuus tulostaa valokuvia suoraan kameran muistikortilta ilman että joudun siirtämään kuvia missään vaiheessa tietokoneelle.

Miksi niin taas haluan toimia on tietenkin se, että se pakottaa itseni opettelemaan valokuvaamista paremmin kun en voi luottaa siihen että huonosti valotetut kuvat korjailen jälkikäsittelyssä kuntoon sekä tietenkin se, että en joudu istumaan aivan jokaisessa harrastuksessani tietokoneen ääressä nörttäilemässä.

Lisäksi kuvatessa tulen tällöin luottaneeksi enemmän kamerani JPEG-laatuun joka vie enemmän valokuvauksen fokusta itse visuaaliseen ilmaisuun teknisen pikselinysväämisen sijaan.

Tämä ei tietenkään tarkoita että RAW-kuvasta olisin lopettamassa ainakaan näillä näkymin. Olen jo vuosia kuvannut RAW + JPEG -kombinaatiolla ja näin toimin yhä. Siirrän valokuvat yhä RAW-muodossa verkkolevylleni, mutta nopeisiin pienikokoisiin tulostuksiin haluan päästä vaivattomasti ilman tietokoneen kanssa säätämistä.

Käyttöönotto ja tulostus

Käyttöönotto oli todella helppoa ainakin ohjekirjan avustuksella, vaikkakin varsinainen tulostaminen onnistui ilman että ohjekirjaa joutui edes katsomaan. Ohjekirjasta katsoin kuitenkin alussa kuinka tulostuslokero ja paperit asetetaan oikeaoppisesti tulostimeen sekä varmistin että olen survomassa laitteen kyljestä sisään menevää värikasettia oikein. Kumpikin oli sellaisia että tavallisella maalaisjärjellä varustetut ihmiset luultavasti selviävät näistä vaiheista ilman ongelmia saati ohjekirjaa.

Kuvanlaatu on hyvä ja kuvakollaaseja sai tehtyä suoraan laitteesta ilman erillisiä ohjelmia.

Ensimmäisenä ja itselleni tärkeimpänä ominaisuutena oli testata SD-muistikortilta kuvien tulostamista. Laitteen etupaneelissa on SD-korttipaikka johon laitoin kortin suoraan Fujifilm X-T2 -kamerasta.

Kuvan tulostaminen onnistui helposti eikä kovin monia nappeja joutunut painelemaan ennen kuin kuva oli kortilta siirtynyt digitaalisen maailman vankeudesta analogisen maailman autuuteen ottaen konkreettisen käsin kosketeltavan muodon. Huimaa kuinka kehitys on mennyt eteenpäin.

Kuvan laatu on omien kokemusteni perusteella ollut hyvä – sellainen että kyllä niitä kestää katsoa, kyllä niitä ilkeäisi antaa muillekin matkaan ja sellaisia että niitä voi laittaa tulostuslaatunsa puolesta vaikka seinilleen koristeeksi. Käytännössä kännykän kautta tulostellen muutaman keikkakuvakollaasin jo teinkin ja laitoin keittiöni seinälle.

Esimerkkinä kuvakollaasi kuvista jotka ovat kulkeutuneet ensin kameralta tietokoneelle, siitä myöhemmin pienemmässä koossa kännykkään ja jotka on langattomasti tulostettu AirPrintillä käyttäen Selphy CP1300 -tulostinta.

Kustannukset

Tulostin pyörii tätä kirjoittaessa noin 150 euron hujakoilla, omani maksoi 139,90 eur Verkkokauppa.comissa mutta joissain paikoissa hintaa on enemmänkin. Keskimäärin käytännössä pyöritään 150 euron puolin jos toisin.

Värit ja paperit myydään ilmeisesti aina samaan aikaan samoissa paketeissa. Paketti missä on mukana 108 paperia ja musteet niille maksaa Verkkokaupassa 43,99 euroa joten nopeasti laskien hintaa per kuva jää noin 40 senttiä.

Kaukomailta rapakon takaa tilaamalla paperi- ja väripaketteja luultavasti saa huokeampaankin hintaan, mutta tällaisenaankin kustannukset ovat varsin maltilliset mikäli lainkaan laskee arvoa omalle ajalleen jonka säästää kaikessa muussa säätämisessä tehdessä valokuvien tilausprosessia netin valokuvapalveluista.

Tulostettuja kuvia

Koska kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa (vai kertoo, miten se olikaan?) laitan tähän loppuun vielä joitakin tulostimella tulostamiani kuvia nähtäväksi joista toivon mukaan saa käsityksen minkälaista jälkeä tulostimelta voi realistisesti odottaa.

iPhonella otettu kuva tulostettuna
Fujilla otettu kuva joka siirretty koneelta pienempänä puhelimeen josta tulostettu
Mustavalkoinen keikkakuva (Machinae Supremacy)

Lopputuntemukset

Canon Selphy CP1300 on helppokäyttöinen ja monipuoliset ominaisuudet tarjoava tulostin hintaluokassa joka on monen tavallisen kaduntallaajan ulottuvissa. Laite itsessään on käytettävyytensä ja laatunsa osalta myöskin sellainen että sitä voi suositella helposti ”normaaleille ihmisille” ainakin laitteena johon kannattaa tutustua mikäli valokuvien printtaus kotona kiinnostaa.

Jos valokuvien tulostaminen kotona on enemmän ja syvällisemmin intohimoja herättävä asia eikä riitä että kuvan saa hyvällä laadulla nopeasti paperille on tietenkin syytä suunnata katseensa eri laitekategoriaan, esimerkiksi Canon Pixma Pro 100S -laitteen kaltaisiin tulostimiin.

Tulostamisessa potentiaalisia intohimoa aiheuttavia aiheita ovat mm. erilaisten paperilaatujen, paperin pintojen ja niille luotujen ICC-profiilien säätäminen. Mikäli mikään näistä ei herätä suurta tunteen paloa perehtyä aiheeseen lisää on luultavaa että Selphyn kaltaiset tulostimet voivat olla tutustumisen arvoisia tuotteita.

Itselleni tämä on toiminut erinomaisena lisänä päiväkirjan pidossa. Parin päivän välein printtailen kuvakollaasin josta leikkaan kuvia ja teippailen päiväkirjaani. Kuvat päiväkirjan sivuilla menneistä tapahtumista ovat aina miellyttävä lisä luomaan elämän tuntua sivuille joita sanat koettavat saada elämään mutta jotka vasta kuvien myötä virkoavat henkiin.

Kokeilussa: Der Himmlische -kahvi

LIDL-markettien kahveja

Mövenpick of Switzerlandin kahvi Der Himmlische on 100 % arabicasta valmistettua kahvia jota myydään ainakin LIDL-marketeissa. Tummuusaste on 3/5.

Tuoksu keitetyssä kahvissa on mieluisa, pehmeä ja houkutteleva. Maku on erittäin pehmeä ja helposti nautittava. Maussa nousee selkeästi esiin pähkinäistä nyanssia joka antaa miellyttävän vivahteen jo muutenkin toimivaan makuun.

Vaikka monesti juon tummempia kahveja ei tämän paahteisuus jättänyt kaipaamaan tujumpaa otetta. Helposti siemailtava peruskahvi jota mieluusti ostan toisenkin kerran. Samoin tätä kehtaa tarjota vaikka vieraillekin.

Kokeilussa: Nux B-3 Wireless Microphone System

Nux B-3

Vihaan johtoja. Ne ovat rasittavia, ne näyttävät rumilta katsoa ja ne keräävät kaiken muun murheen lisäksi myös pölyä. On niissä tietenkin hyvätkin puolet, kuten se, että ne toimivat lähes aina idioottivarmasti. Tästäkin huolimatta monessa asiassa haluaisi löytää langattoman vaihtoehdon mikäli sellainen on helposti saatavilla, se toimii hyvin eikä ostoksen tehtyä joudu hakeutumaan dyykkauslinjalle loppukuukauden ruokia varten.

Kävin viime viikolla Tikkurilassa Vantaan Musiikissa (katso täältä kotisivut) ja muiden asioiden ohella satuin kysäisemään minkälaisia ratkaisuja nykyään on tarjolla jos haluaa Shure SM58 -mikrofonin saada langattomasti mikserille ja missä hintaluokassa sellaiset pyörivät. Ilahduttavasti vastaus löytyi kuin apteekin hyllyltä ja tuotekin löytyi suoraan musiikkikaupan hyllyltä eikä hintakaan sattunut sieluun, joten matkaan tarttui myyjän ehdottama Nux B-3.

Nux B-3:n paketti sisältää XLR:llä varustetun lähettimen ja vastaanottimen. Mukana tulee myös mountti kameraa varten mihin vastaanottimen voi laittaa kiinni ja adapteri millä vastaanottimen saa kiinni kameraan pienellä liittimellä. Lisäksi mukana tulee USB-kaapeli joka on jaettu toisesta päästä kahteen Micro-USB-liittimeen joka mahdollistaa lähettimen ja vastaanottimen lataamisen yhtäaikaisesti.

Lähetin ja vastaaanotin yhdistettynä

Laitteen käyttöönotto on niin helppoa että myös bändin yksinkertaisimmatkin muusikkorentut onnistuvat sitä käyttämään vaikka menovettä olisi hilpaistu kaksin käsin ennen soittosessiota. Sivussa olevasta liukukytkimestä laitetaan vastaanotin Mute-tilasta On-tilaan ja sama tehdään lähettimen päässä. Laite näyttää käynnistäessään akun varauksen kanavaledien avulla ja muutamassa sekunnissa lähetin ja vastaanotin yhdistyy ensimmäiselle kanavalle.

B-3 toimii 2.4 GHz taajuudella ja kanavia on käytössä kuusi. Mikäli siis päälle laittamisen jälkeen oletuskena käyttöön tuleva kanava 1 aiheuttaa häiriötä voi kyljessä olevasta napista painamalla etsiä paremmin toimivan kanavan. Asunnossani kanava 1 toimi suoraan ilman säätämistä.

Omassa käytössäni laitoin vastaanottimen kiinni suoraan mikseriin ja lähettimen suoraan Shure SM58:n perään. Mikrofonin ääni siirtyi langattomasti mikserille ilman ongelmia eikä viivettäkään ollut siten että itse olisin havainnut. Speksien mukaan latenssi on 4 ms joten ei siis mikän ihme että latenssi ei vaivannut.

Kantosäde yllätti positiivisesti, sillä menin mikrofonin kanssa keittiöön ja testaukseni kuului silti olohuoneessa olevista monitoreista ilman pätkintää. Speksit lupailevat jopa 30 metrin kantosädettä joten kantaman kanssa tuskin ensimmäisenä tulee haasteita ellei matkalle satu sellaisia esteitä missä 2.4 GHz taajuudella tulee ongelmia.

Shure SM58 yhdistettynä Nux B-3:een.

Ensikokemukset laitteesta ovat positiiviset. Käyttöönotto on helppoa, viivettä ei havaitse ja vekotin toimii asunnossani suoraan kanavalla 1 ilman ongelmia joten kaikki perusasiat omaa käyttöäni ajatellen on kohdallaan ilman säätämistä.

Akkukestoksi valmistajan sivuilla luvataan ”Up to 5 hours” vaikkain manuaalissa luvataan jopa pidempiäkin käyttöaikoja riippuen olosuhteista, joten peruskäytössä kotona tämän kanssa ei pitäisi tulla minkäänlaisia ongelmia sillä yhdellä soitto/laulusessiolla ei tule viittä tuntia naapureita kiusattua.

Listahinta tuotteella on tätä kirjoittaessa 179 euroa, mutta ilmeisesti satuin jonkin tarjouksen aikaan paikalle kun muutamia kymmeniä euroja vielä hinta oli tästä alhaisempi. Lisätietoja tuottesesta löytää valmistajan nettisivuilta jonne pääset klikkaamalla tästä.